Tekstit

Itsetunto kovilla työnhaussa?

Kuva
Kuka tahansa voi näinä aikoina joutua työnhakuprojektin  eteen. Mikään työpaikka ei ole ikuinen, vaikka siihen olisi henkilökohtaisesti satsannut ja toisaalta organisaatio toimisi kuinka tuloksellisesti. Osaaminen ja ahkerointi eivät välttämättä ole tae työn jatkuvuudelle. Organisaatiot ovat äkillisten, erityisten ja jatkuvien muutospaineiden alaisena, ja monet ulkoiset muutokset merkitsevät sopeuttamistarvetta. Käytännössä tämä konkretisoituu usein henkilöstövähennyksinä. Osaaminen  on aineetonta pääomaa, jonka määrään ja laatuun voit itse vaikuttaa.  Osaamisesi ei ole riippuvaista työnantajastasi tai yksittäisestä yrityksestä, vaan se kulkee mukanasi ja kasvaa korkoa, jos vain itse haluat. Voit kasvattaa sitä rajattomasti. Itse asiassa se on arvokkainta omaisuuttasi, ja sen mukaisesti sinun kannattaa siihen suhtautua. Osaaminen on elementti, jota työtä hakiessasi tarjoat/myyt potentiaaliselle työnantajalle. Työt tehdään osaamisella, joka sinänsä on erittäin laaja kokonaisuus. Oletk

Ikärasismia?

Kuva
Liikkeellä on kommentteja, joiden mukaan yli 50-vuotias on liian vanha työmarkkinoilla tai uuteen työhön. Työnhakijat puhuvat kokemuksistaan, joiden mukaan he eivät ole tulleet noteeratuksi työnhaussa ikänsä perusteella. Jo yli 40-vuotiaan lähestyminen työmarkkinoilla saatetaan ignoorata. Tosin ikähaaste saattaa kohdata jo paljon nuorempana. Onko tämä sinulle tuttua? Mielenkiintoista on, mistä nuo ikädiskriminaation juuret oikein ovat lähtöisin? Kuka on tuo mystinen henkilö, joka ikäsyrjintää toteuttaa? Millä perusteella hän sivuuttaa tietyn ikäryhmän rekrytoinnin? Vai onko huomiotta jättäminen mahdollisesti johtunut jostain muusta syytä kuin iästä? Kun mietimme perinteistä työnhakua, se kohdistuu suurelta osin avoimiin työpaikkoihin. Niiden osalta hakijana olet mukana massiivisessa kilpailussa. Hakemuksia saattaa olla kymmeniä, jopa satoja. Rekrytoijalla on ostajan markkinat. Hänellä on varaa valita, ja jo esikarsinnassa hakemukset saatetaan  pinota iän perusteella.

Oman osaamisen markkinointi työnhakuprojektissa

Kuva
Osaaminen on laajempi käsite kuin yleensä ajatellaan. Se ei tarkoita pelkkää koulutusta tai tutkintoa, vaan tietoa, jota sovelletaan käytäntöön arjen tilanteissa ja haasteissa. Osaaminen koostuu myös motivaatiosta ja asenteista. Ilman näitä eivät tieto ja taito pääse realisoitumaan. Kontaktit ja verkostot ovat nekin keskeisiä osaamisen elementtejä. Ne kertovat osaamisesta, laajentavat sitä ja luovat uusia mahdollisuuksia tuoda sitä esille. Työnhakuprojektissa oma osaaminen on kyettävä konkretisoimaan ja pukemaan markkinoinnilliseen muotoon. Ensimmäinen haastekohta on hahmottaa, mitä oikeasti osaa. Tätä kysymystä olemme pyöritelleet usean uraryhmän kanssa. Eihän sitä voi eritellä, on vaan "tehnyt hommansa ja sillä siisti". Vaikeammaksi sen tekee suomalainen palautekulttuuri työpaikoilla. Tai oikeastaan palautteeton kulttuuri. Tai negatiivisen palautteen kulttuuri. Miten voi oivaltaa, mitä oikeasti osaa, jos/kun palautetta saa vain kerran vuodessa ja ehkä silloi

Työnhakuprojekti tulokselliseksi

Kuva
Työnhakutilanne saattaa olla tietoinen valinta tai tulla yllättäen eteen. Molemmissa tapauksissa työnhaku kannattaa ehdottomasti projektoida, jolloin asiassa tulee edettyä järjestelmällisesti ja kokonaisuus pysyy paremmin käsissä. Miksi työnhaku koetaan yleensä työlääksi, eikä tuloksia synny? Keskeinen syy on juuri se, että työnhakua toteutetaan reaktiivisesti, eli reagoidaan  työpaikkasignaaleihin . Sinänsä tämä on aivan oikein, mutta regoidaanko juuri itselle sopiviin signaaleihin? Itselle sopiva signaali on omaa osaamista ja tavoitetta vastaava. Työpaikkasignaali voi olla avoimesti tiedossa (julkinen työpaikkailmoitu tai -tieto) tai signaali piilotyöpaikasta. Avoimeksi ilmoitettu työpaikka houkuttaa hakemaan, vaikka se ei vastaisi täysin omaa osaamista ja tavoitetta. Kun näihin paikkoihin satsaa reaktiivisesti, lopputulos voi olla nolla. Siitä seuraa motivaation laskua ja turhautumista. Työnhaun projektoinnissa kokonaisuus on projekti , josta työnhakija vastaa. Hän haluaa tot